HeisMaans!

Hyvää ystävänpäivää heti näin alkuun'

Päivät eikun kuluvat, allekirjoittaneella töitä piisaa ja aika menee liiankin nopsaan.

Höpistäämpä nyt jotain turhan päiväistä, sillä saadaan blogiin täytettä!

Alkuun ouluun tultaessa rasmuksella oli hieman ongelmia ulkoilun kanssa. Kaikki tuntui pelottavan, vaikka muuten hihnassa kulkeminen ei ole koskaan ollut minun pikku herralle ongelma. Autot, mopot yms. puhumattakaan pyöräilijöistä oli meidän pahin ja pelottavin vihollinen!!! Rasmus arkaili myös jalankulkijoita, jos ne vaikutti yhtään "epäilyttäviltä" :) ( kaipa se ihan normaalia on nuin pienelle koiralle) Nyt kuitenkin ollaan jo kasvettu tuon "vauva" vaiheen ohi ja lenkkeilykin sujuu paremmin. Onhan se hankalaa tulla "maalta" asumaan kerrostaloon ja käydä lenkillä vieraassa ympäristössä, joka vilisee pelottavia asioita. Posteljoonista me ei kuitenkaan päästä yli, pakkohan se on "laumalle" ilmoittaa jos joku yrittää joka ikinen päivä kahdesti tunkeutua meidän postiluukusta sisälle??!

Tänään käytiin poikakaverini ja rasmuksen kanssa yhdessä luistelemassa, joka oli todella kivaa meidän mielestä!  Tyyliin: Matti luisteli ja rasmus juoksi perässä. Oli siinä koiralla ihmettelemistä, kun ei pysynyt luistimien perässä vaikka kuinka yritti juosta....

Kivaa silti oli.

 

 

Heis maan!

Tänään heti aamusta ryhdyttiin Rasmuksen kanssa hommiin, aloitimme lämpimällä kylvyllä, josta Rasmus kovasti piti Turkki olikin päässyt jo kärsimään isoista lumipalleroista, joita Rasmus tykkää mielellään kantaa ulkoa tullessaan. Me nimittäin rakastamme kahlata ja ryömiä lumessa eikä siinä enää auta toppatakit eikä villapaidat!( näkisittepä vaan..):)

Kylvyn jälkeen tietysti kuivasimme huolella turkin, leikkasimme kynnet, puhdistimme korvat ja teimme kaiken oikein viimeisen päälle! Otan Rasmuksesta tänään kuvia, kunhan saan kameran kuntoon, ja laittelen niitä tuonne kuvagalleriaan.

Jonnan trimmaustaidot pääsi tänään taas hieman vauhtii ja lopputulos on... no sen voi kukin päättää itse Harjoittelua tämä meille molemmille vieläkin on. Huomenna varataan aika eläinlääkärille, joka ei kyllä ole niin kiva juttu ainakaan Rasmukselle, käydään nimittäin poistatuttamassa ylimääräiset hampit pojan suusta. Se on villakoiran elämää!

C ya!

 

Nyt on kulunut jo pitkä tovi siitä kun viimeksi tänne vaivauduin edes kirjoittelemaan. Monia vihaisia katseita siitä on tullutkin.

Jos kuitenkin hieman selkeytän tätä ajan rientoa, itselläni on menossa hieman kiireinen elämän tilanne tällä hetkellä.

Joulu ja Uusivuosi hurahti ohi niin minulta kuin Rasmukseltakin. Paljon saatiin jouluna lahjoja ja kinkkuakin opeteltiin syömään näin ensimmäisenä jouluna. Jouluna meillä olikin oikea villis seurue käymässä, kun turusta tuli äiti ja kaikki "tädit" käymään kyläilemässä.

Itse tulin juuri Kuusamosta työharjoittelusta ja paljon olisi tekemistä, ensisijaisesti Rasmuksen huoltoa :)täytyneen ensin itse tervehtyä tässä kun tuntuu puskevan flunssa päälle.

Palaamisiin,

Rasmus+Jonna

Heis maan, (niinkuin meillä on tapana tervehtiä:))

Ensiksi haluan kiittää rakasta poikaystävääni kotisivujeni luomisesta ja auttamisesta niiden kanssa. Ilman sitä ei tämä olisi minun taidoillani ollut mitenkään mahdollista.

Toiseksi sivut ovat silti vielä alkutekiöissään, joten malttia. Kovaa vauhtia ne tässä talven aikana (toivon mukaan) valmistuu:)

ja tänne blogiin yritän kirjoitella Rasmuksesta vielä paljonkin, kunhan aika antaaa hieman periksi.

Nyt kuitenkin riennän.

-Jonna-